OFELAŠ Pathfinder

Dát Ofelaš bagadus lea praktihkalaš veahkki filbmadahkkiide mo čađahit barggu nu ahte árvvusatná ja gudnejahttá sámiid go filbma gieđahallá sámi fáttáid dahje das leat mielde sápmelaččat. Bagadus čalmmustahttá maid makkár árvvut sámiide leat dehálaččat ja rávvet man lahkai garvit boasttu govvidemiid ja kultuvrralaš oamasteami.

Manne?

Go boađát Sápmái, min álbmoga árbevirolaš guvlui, de boađát eará kultuvrra, eará giela ja eará álbmoga – sápmelaččaid – lusa. Mii leat dán eatnama álgoálbmot, mii mearkkaša ahte min olbmot leat leamaš dáppe čuđiid jagiid ovdal go earát. Mii oamastit iežamet kultuvrra, iežamet giela, iežamet muitalusaid ja dávviriid. Don iežat filbmajurdagiin dahje iežat filbmajoavkkuin leat guossi min ruovttubáikkis.

“Mii háliidit ieža muitalit iežamet muitalusaid.”

 

Du soaittát vástidit: “Muhto buohkain han lea friddjavuohta sárdnut ja muitalit vaikko guđe muitalusa”. Ovdamunát sajádagas – ja ii-álgoálbmotlaš oaidninsajis – juo, dat soaitá leat duohta. Muhto eanas álgoálbmogiin ii leat leamaš, ii ge leat vel ge, dat seamma ovdamunát sajádat, mii mearkkaša ahte dat resurssat mat dus leat olámuttos iežat filbmaráhkadeapmái leat diehttelasat dutnje. Nu ii leat min filbmadahkkiid dilli.

II MAIDEGE MIN BIRRA MIN HAGA

Ii maidege min birra min haga  lea guovddáš dajaldat man olu álgoálbmogat gesset alcceseaset. Dat mearkkaša ahte mii doalahit iežamet vuoigatvuođa bisuhit, stivret, suodjalit ja ovdánahttit iežamet kulturárbbi ja vuoigŋaduoji, ja ahte juohke filbmadahkki gii háliida bargat sámi ja eará álgoálbmothistorjjáiguin, -kultuvrraiguin ja -árbevieruiguin, galgá doahttalit dán vuoigatvuođa.

Sisdoalu hábmejeaddjit berrejit jearrat alddiineaset dáid gažaldagaid, oktagaslaččat ja kollektiivvalaččat:

  1. Ovddasvástádus

    Jus sápmelaččain eai leat seamma vejolašvuođat/resurssat go mus muitalit iežaset muitalusaid, manne mun lean de rievttes olmmoš muitalit dán muitalusa?

  2. Juogadeapmi

    Movt boahtá mu filbmabuvttadeapmi sámi servodahkii ávkin ja maid attán mun ruovttoluotta

  3. Diđolašvuohta

    Lea go riekta ahte mun válddán dán saji; ja lea go mu prošeakta guđege ládje mielde jávohuhttime sámi jienaid?

  4. Áigumuš

    Manne mun govvidan sámi sisdoalu iežan muitalusas?

MII lea kultuvrralaš bagadus?

Ofelaš bagadus galgá leat kultuvrralaš bagadussan filbmabuvttadeami olis sámi konteavsttas. Dihto servodaga siskkobealde lea kultuvrralaš bagadus dábálaš ovttastallanvuohki; muhto sii geat eai dovdda servodaga vieruid ja árbevirolaš máhtu, dárbbašit liige bagadusa. Go ipmirda ja čuovvu kultuvrralaš bagadusaid, de leat dat veahkkin sihke álgoálbmoga lahtuide ja sidjiide olggobealde servodaga geat háliidit bargat álgoálbmogiiguin.

Višuvdna

Min višuvdna lea oččodit ceavzilis ja autenttalaš sámi filbmaindustriija, gos sámi álbmot lea njunnošis ráhkadeame ja buvttadeame min muitalusaid šerbmii. Mii árvvusatnit fuolalaš ovttasbarggu ámmátlaš filbmaindustriijain Davviriikkain ja muđui máilmmis.

Ulbmil

Dát Ofelaš lea sámi filbmaindustriija vuolggasadji man ulbmilin lea ahte ásahit oktasaš geavada ja rámmanjuolggadusaid filbma-/sisdoallobuvttadeami várás, mii erenoamážit deattuha dehálaš ruhtadanoassebeliid, ovdamearkka dihte: buvttadeddjiid, ruhtadeddjiid, filbmadahkkiid.

MANNE Bagadus?

Go boađát Sápmái

Go boađát min guvlui, de boađát min eatnamii – min Sámi riikii – ja dáppe leat njuolggadusat maid fertet čuovvut seamma ládje go dagašit vaikko guđe riikkaidgaskasaš searvebuvttadeami olis.

Ovttasbargu

Go filbmet Sámis dahje geavahat sámi kultuvrra inspirašuvdnan iežat filbmii, de vuordit mii ulbmillaš ovttasbarggu ja čielga lotnolasvuođa; ahte don iežat buvttademiin doarjjut sámi filbmaindustriija buori ovdáneami ja bivddát rávvagiid ja veahki sámi filbmadahkkiin ja eará kultuvrralaš resurssain. Dát bagadusdokumeanta galgá leat veahkkin dutnje beassat dohko. Ane dan reaidun mii veahkeha du iežat “sámi searvebuvttademiin”.

Geasa lea dát bagadus?

Ofelaš bagadus lea ráhkaduvvon veahkkeneavvun buvttademiide main lea sámi sisdoallu, sámi muitalusat, rollat, kultuvra, kultuvrralaš elemeanttat ja/dahje árbevierut guđege hámis, ja buvttademiide mas sámi olbmot sámi konteavsttas deattuhuvvojit, dahje mas lea sámi sisdoallu oppalaččat. Bagadus lea maid ávkin buvttademiide mat čađahuvvojit Sámis dahje sámi servodagain.

Gean váste lea dát bagadus:

  • Giehtačálusčálliide
  • Filbmabagadalliide
  • Buvttadeddjiide
  • Buvttadanjoavkkuide
  • Filbmabuvttademiid várás olggobealde Sámi guovlluid
  • Filbmaprošeavttaid ruhtadeddjiide, filmmaid dáfus main leat sámi fáttát ja/dahje rollat
  • Sápmelaččaide geat háliidit oassálastit filbmabuvttademiin main lea sámi sisdoallu

MOVT GEAVAHIT OFELAŠ-BAGADUSA

Gulahallan

Buvttadanfitnodat ávžžuhuvvo váldit oktavuođa Internašunála Sámi Filbmainstituhtain. Jus buvttadeapmi váldojuvvo árvvoštallamii, de sáddejuvvo prošeakta sámi muitalan- ja kulturáššedovdijovkui evalueremii.

DÁRKKISTANLISTU

Logi váldočuoggá

Buot govvideamit sámi álbmoga ja kultuvrra ektui berrejit čuovvut rehálašvuođa-, duohtavuođa- ja heivvolašvuođaprinsihpaid. Dát geatnegahttá sámi kultuvrraid ja árvvuid árvvusatnima, ja maiddái sápmelaččaid kultuvrralaš ja vuoiŋŋalaš vuoigatvuođaid doahttaleami, kultuvrralaš integritehta bisuheami ja kultuvrralaš oskkuid ja ovttaskasolbmuid ja sin báikkálaš servodagaid árvvusatnima.

OKTAVUOĐADIEĐUT

International Sámi Filbmainstituhtta

Buletjávri
N-9520 Guovdageaidnu
Norway

Org. nr

909819498759

Jeara dás