Buvttadan­doarjja

Dáinna doarjjaortnegiin mii lea oaivvilduvvon Sámi oanehisfilmmaid, dokumentáraid, guhkesfilmmaid ja ráidduid buvttadeapmái, dáhttu Internašunála Sámi Filbmainstituhtta doarjut ámmát filbmadahkkiid. Buvttadandoarjaga ulbmil lea sihkkarastit filbmaprošektii buoremus vejolaš kvaliteahta.

  • Internašunála Sámi Filbmainstituhta (ISFI) ulbmil lea bisuhit ja ovddidit sámi filbmabuvttadeami. ISFI áigu olahit dan earret eará dainna ahte juolluda doarjagiid filmmaid ovdánahttimii ja buvttadeapmái, buot šáŋŋeriin ja maiddái eará  formáhtain nugo omd. digitála mediat, man oaidnit earenoamáš dehálažžan Sámi filmma ovddideamis.

    Doarjja addjojuvvo váikkuhan dihtii dihtomielalašvuođa Sámi filmma hárrái ja nannen dihtii fágamáhtolašvuođa Sámi filmma birra sihke álbmoga ja filbmabargiid gaskkas. Dán dahkat go čalmmustahttit gelbbolašvuođaloktema ealligovvasuorggis ja čalmmustahttit Sámi filmma dáiddálašvuođa ovdanbuktinvuohkin, nu ahte diđolašvuohta dan birra lassána.

    ISFI galgá ovddidit álgoálbmotfilmmaid ja ovttasbarggu iešguđet álgoálbmotfilbmabirrasiid gaskkas máilmmis. Ulbmil ovddidit Sámi filmma ferte vuosttažettiin dahkkot kultuvrralaš konteavstta vuođul, dan sadjái go sápmelaččaid gullevašvuođa stáhtaide. Sámegiella lea deháleamos eaktu man ISFI deattuha go árvvoštallá mii Sámi filbma lea. Mihttun lea sihkkarastit Sámi filbmagehččiide buriid filbmafálaldagaid iežaset gillii, iežaset kultuvrra vuođul.

    Doaimmat mat fátmmastit mánáid ja nuoraid vuoruhuvvojit ja leat oassin Sámi filmma ovddidanbarggus.

  • Buvttadandoarjaga ohcci ferte leat Sámi dahje eará álgoálbmot buvttadanfitnodat (registrerejuvvon iežas riikka fitnodatregistarii).  Sámi dahje eará álgoálbmot buvttadanfitnodagain oaivvildit fitnodaga, mas sápmelaččat dahje eará álgoálbmogat oamastit badjel 50 % fitnodagas.

    Sápmelaččat fertejit leat guovddáš rollain prošeavttas, nu ahte juogo buvttadeaddji dahje mielbuvttadeaddji lea sápmelaš dahje sámegielat, ja lassin bagadalli dahje giehtačállosa čálli lea sápmelaš dahje sámegielat.

    Eará álgoálbmot buvttadanfitnodagat sáhttet oaččut buvttadandoarjaga ISFI:s, jos prošeavttas lea earenoamáš mearkkašupmi dahje dáiddálaš árvu.

    Ohccit fertejit ieža identifiseret iežaset sápmelažžan dahje sámegielagin (dahje eará álgoálbmotohccin) go ohcet doarjaga.

    Jos buvttadeaddji guhte ohcá doarjaga ii leat sápmelaš, ferte son laktit prošektii mielde sápmelaš mielbuvttadeaddji, vai sáhttá ohcat buvttadandoarjaga ISFI:s. Dát gáibádus lea bidjon sihkkarastin dihtii Sámi eaiggátvuođa Sámi muitalusaide ja hukset Sámi filbmaealáhusa.

  • Oaččun dihtii doarjaga ISFI:s ferte ohcci ja prošeakta deavdit obbalaš doarjjagáibádusaid, ja daid gáibádusaid mat gukset vissis prošektii. ISFI árvvoštallá prošeavtta oppalaččat prošeavtta dáiddalaš hámi vuođul, ja maid geatnegasvuođaid vuođul maid dát njuolggadusat bidjet.

    Doarjjajuolludeapmi lea čátnon sámi kultuvrii ja gillii. Čuovvovaš gáibádusat leat prošeavttaide mat ohcet doarjaga:

    Prošeakta galgá aivve sámegillii hábmejuvvot.

    Prošeavtta guovddáš váldodoaimmain galgá leat sápmelaš dahje sámegielat, nu ahte álo juogo buvttadeaddji dahje mielbuvttadeaddji lea sápmelaš dahje sámegielat, ja lassin bagadalli dahje giehtačállosa čálli galgá leat sápmelaš dahje sámegielat. Ohccit fertejit ieža identifiseret iežaset sápmelažžan dahje sámegielagin go ohcet doarjaga.

    Prošeavttas galgá leat sámi fáddá.

    Prošeavttat main ulbmiljoavku leat mánát ja nuorat, vuoruhuvvojit erenoamážit.

    Filmma váldogiella galgá leat sámegiella.

    ISFI guorahallá oppalaččat konkrehta árvvošteami vuođul deavdágo prošeakta sámi gullevašvuođa gáibádusa.

  • ISFI buvttadandoarjja ii leat investeren, iige dat buhtaduvvo man ge muttus, nu guhká go buvttadandoarjjašiehtadus ii rihkkojuvvo.

    Buvttadandoarjja máksojuvvo dábálaččat guovtti oasis: 75% go doarjjaoažžu čálalaččat lea dohkkehan doarjjalohpádusa, ja 25% dan maŋŋá go ISFI lea dohkkehan dorjojuvvon prošeavtta raporterema.

    ISFI doarjjalohpádus gusto golbma mánu dan rájes go doarjjalohpádus addojuvvo. Doarjjalohpádus gahččá eret almmá eambbo dieđáhusa.

    Čuovvovaš dieđut fertejit boahtit ovdán buvttadandoarjjaohcamušas:

    Duođaštuvvon diehtu ahte ohccis lea ovttaolbmofitnodat dahje eará organisašuvda.

    Buvttadanfitnodaga CV, namat ja CV čuovvovaš rollain: váldobuvttadeaddji, giehtačálusčálli ja bagadalli.

    Giehtačálus.

    Bagadalli višuvdnačálus.

    Bargoveahka- ja neavttárlistu.

    Rehkenastin čađahuvvon ja čállojuvvon dohkkehuvvon rehkenastinskovvái.

    Áigeplána, báddenplána ja vurdojuvvon gárvvistanbeaivemearii dahje vuosttaščájáhusa beaivemearri.

    Márkanastinplána.

    Ruhtadanplána.

    ISFI sáhttá ovttasbuvttadit sorjjakeahtes buvttadanfitnodagaiguin ja našuvnnalaš/internašuvnnalaš filbmabuvttadeddjiiguin dan várás ahte lasihit ja kvalitehtasihkkarastit sámi filbmabuvttademiid, nannet gelbbolašvuođa ja lasihit filbmabuvttadeami Sámis.

  • Ohcanáigemearit buvttadandoarjagiidda leat guovvamánu 1.beaivvi miessemánu 1. beaivvi ja čakčamánu 1. beaivvi.